Lohdutus

Jokin aika sitten äiti-vauva-ryhmässä keskustelimme vauvan tunnetarpeista. Mietimme mitä vauva tai jo vähän isompikin lapsi tarvitsee hoivaajaltaan voidakseen kasvaa ja kehittyä mahdollisimman hyvin ja normaalisti. Totesimme lapsen tarvitsevan tavanomaisen fyysisen hoivan ja kosketuksen lisäksi ainakin tällaisia asioita: rakkautta, empatiaa, hyväksyntää, leikkisyyttä ja uteliaisuutta eli kiinnostusta.

Fyysinen hoiva pitää sisällään paljon asioita aina riittävästä ruokkimisesta, lepoon ja nukkumiseen sekä säännöllisistä vaipanvaihdoista turvalliseen ympäristöön ja riittäviin virikkeisiin. Kylvetyksiä ja puhteita, kuivia vaatteita sekä ulkoiluja unohtamatta. Tietenkin myös sylissä pitäminen, halit ja suukot kuuluvat vauvan hoivaamiseen ja ovat elintärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Hyvää fyysistä ja kokonaisvaltaista hoitoa siis tarvitaan.

Empatian kokemisen kautta lapsi alkaa arvostaa itseään ja muita. Myötätunto alkaa hiljalleen rakentua ensimmäisten ikävuosien aikana. Kun lapsi tulee kohdatuksi lämpimästi ja myötätuntoisesti hän mallioppimisen kautta oppii niin itsekin suhtautumaan muihin.

Hyväksyntä on kaikilla ihmisillä yksi oleellinen tarve. Varsinkin lapset tarvitsevat vanhempiensa ehdotonta hyväksyntää. Sitä, että he ovat tärkeitä, arvokkaita ja ihania vanhempiensa silmissä aina, riippumatta suorituksista. Niin monesti on kuultu tarinoita siitä, kuinka lapsena on saanut huomioita ja kehuja vain hyvistä suorituksista. Lapsen pitäisi saada kuulla enemmän sitä, että sinä olet ihana juuri tuollaisena kuin olet. Olet rakas, tärkeä ja arvokas. Ilman mitään muttia tai ehtoja.

Leikki on lapsen työtä, niinpä leikkisällä asenteella vanhempi pääsee kurkistamaan lapsen maailmaan ja jakamaan hänen kanssaan asioita. Leikkisyydellä osallistutaan lapsen iloon ja katsellaan maailmaa hänen näkökulmastaan. Leikkisyys saattaa myös pelastaa kiperän tilanteen lapsen uhmakiukkuillessa. Saatetaan saada leikkisällä asenteella ja äänellä vietyä huomio toiseen suuntaan. Esimerkiksi pukemista vastustava taapero saattaakin jäädä kuuntelemaan lauluasi tai suullasi tekemää paloauton ääntä ja saattekin puettua sillä aikaa näppärästi.

Uteliaisuus ja kiinnostus liippaa läheltä leikkisyyttä. Kiinnostunut vanhempi kyselee lapseltaan tämän päivästä ja pysähtyy kuuntelemaan lapsen asioita, vaikka kesken omien kotihommiensakin. Yleensä asian kertomiseen ja kuuntelemiseen ei kulu kauaa aikaa, mutta kuulluksi tullut lapsi kokee itsensä tärkeäksi ja hänelle tulee kohdattu olo. Pienen vauvan kanssa uteliasuus on sitä, että tarkkailee, miettii ja pohtii sitä mitä vauva viestii, mitähän hän mahtaa haluta ja tarvita juuri nyt. Jos vauva kurkottelee jotain tavaraa kohti, voi todeta, että nyt sinua taitaa kiinnostaa tämä kaukosäädin, haluatkohan vähän tutkia sitä? Isomman lapsen kohdalla kiinnostusta voi osoittaa kyselemällä lapsen mielipiteitä ja toiveita sekä mahdollistamalla toisinaan hänen kiinnostuksen kohteidensa kokeilemista ja tekemistä.

Rakkaus sanaa on kaikista vaikein selittää. Siihen sisältyy jo kaikki yllä kirjoitettu ja paljon muutakin. Rakkaus on välittämistä. Rakkaus on lämmin tunne toista kohtaan. Rakkaus ajattelee toisen parasta. Rakkaus huolehtii. Rakkaus uskoo ja toivoo. Rakkaus haluaa hyvää. Rakkaus hoivaa. Rakkaus lohduttaa.

Viime aikoina minua on koskettanut erityisesti juuri tuo lohdutus. Vauva tarvitsee paljon lohdutusta ja usein monenlaiseen vaivaan. Vauvaa pitää lohduttaa, kun hän säikähtää kovaa ääntä, herää yksin hädissään pinnasängystä, jos hänellä on masuvaivoja, kun hänellä on kova nälkä ja ruoan lämmitys kestää vielä hetken jne. Isompikin lapsi tarvitsee vielä paljon lohdutusta. Tulee pipejä, joihin tarvitaan lohdutusta. Ehkä elämässä tulee ikäviä tilanteita, kuten kiusaamista tai leikistä ulosjäämistä, joka murehduttaa ja johon lapsi tarvitsee lohdutusta.

Lohdutuksen puute aiheuttaa meissä häpeää. Tilanteissa, jolloin tarvittaisiin lohdutusta, mutta sitä ei syystä tai toisesta saa, muuttuukin lohdutuksen puute häpeäksi ja näin häpeää kertyy meihin ihmisiin. Aikuisuuteen mennessä sitä voi olla jo kertynyt aika paljon. Vielä aikuinenkin tarvitsisi lohdutusta läheisiltään. Mutta monesti sitä ei osata pyytää, eikä antaa. Niinpä me aikuiset olemme kehitelleet omia lohdutuksen muotoja korvaamaan oikeaa lohdutusta. Oletko koskaan ajatellut, mikä on monen riippuvuuden takana? Riippuvuuksiahan on, jos jonkinlaisia. Lohdutusta voidaan hakea päihteistä, kuten alkoholista, huumeista ja tupakasta, mutta vähän tavallisemmistakin asioista kuten suklaasta, seksistä, pelaamisesta ja sarjoista.

Mutta mikä voisi olla riippuvuuksien juurisyy? Voisiko taustalla olla lohdutuksen puute? Tarve saada lohtua on niin tärkeää kaikille.  Vauvoille, taaperoille, leikki-ikäisille, koululaisille, teineille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille. Ei ole huono asia tarvita oikeaa, inhimillistä lohdutusta. Lohduta toista aina kun voit. Ota vastaan lohtua, kun sitä on tarjolla. Jos olet oikein rohkea, voit jopa sanoa läheisellesi, että nyt tarvitsisin lohdutusta ja ymmärrystä. Uskon ja toivon, että silloin tulet saamaan lämpimän halauksen ja kuuntelevat korvat murheillesi.

”Ihminen tarvitsee läheisyyttä, turvaa ja lohtua läpi elämän.” – Jari Sinkkonen

Perhetyön ohjaaja Marjo

                                                                            (Kuva:Pixabay)