Mietteitä kuuntelemisen taidosta ja kohdatuksi tulemisesta
Miksi toisinaan saattaa tuntua, että toisilla – isoilla tai pienillä ihmisillä – on valikoiva kuulo tai äärimmäisen vaikeaa keskittyä olemaan läsnä kuuntelijan paikalla ? Entäpä miten he joilla ei ole vielä sanoja puhuvat ja viestivät? Miten keho puhuu ja miten sitä kuunnellaan ? Ovatkohan suustani ulos tulleet sanat se koko totuus, mitä yritän toiselle kertoa? Mistä tiedän, onko keskustelukumppanini kuullut mitä sanoin ? Olenko osannut kuunnella lapsiani riittävästi heidän tarpeissaan ja kysymyksissään ? Siinäpä muutamia visaisia kysymyksiä, joiden ääreen on joskus hyvä pysähtyä pohdiskelemaan. Fyysinen kuuloaisti kehittyy jo hyvin varhaisessa vaiheessa vauvan vielä kehittyessä äitinsä kohdussa. Vauva oppii tunnistamaan äitinsä äänen ja syntymän jälkeen tutun äänen kuunteleminen rauhoittaa vauvalle vielä vieraassa kohdun ulkopuolisessa maailmassa. Monesti vauva myös mieltyy ja rauhoittuu esimerkiksi kodin jo tutuksi muodostuneeseen musiikkimaailmaan. Tosin vauvan synny