Ihanat Mamat

Myötätunto on kyky huomata kärsimystä itsessään ja muissa, yhdistettynä haluun ja kykyyn lievittää tätä kärsimystä eri keinoin. Vaikeina hetkinä, esimerkiksi ollessamme ahdistuneita, surullisia tai itsekriittisiä, jäämme helposti kiinni pahenevaan pahoinvoinnin kierteeseen. Pahoinvoinnin kierteet johtavat helposti taas lisäongelmiin kuten murehtimiseen, ihmissuhderiitoihin, ylenpalttiseen syömiseen tai juomiseen jne. Itsemyötätunto voi siten olla ensimmäinen askel pahoinvoinnin kierteen katkaisemiseen.   Itsemyötätunto on taito, jota kannattaa harjaannuttaa. Itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä, tyytyväisempiä parisuhteissaan ja kokevat vähemmän ahdistusta ja masennusta verrattuna henkilöihin, jotka suhtautuvat kriittisemmin itseään kohtaan. On myös osoitettu, että itsemyötätuntoiset henkilöt vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä, kestävät vastoinkäymisiä paremmin niistä lannistumatta ja ottavat enemmän vastuuta omista virheist

Voiko vanhemmuudessa palaa loppuun eli kokea burn outin? Miten se on mahdollista? Mistä sen tunnistaa ja mitä sen kanssa pitäisi tehdä? Pitkittynyt uupuminen johtaa loppuunpalamiseen, myös vanhemmuudessa. Uupunut vanhempi tekee vain välttämättömät asiat lapsensa hyväksi, mutta ei kykene iloitsemaan lapsen kanssa olemisesta. Uupuminen heikentää vanhemman tunteiden säätelyä ja vaikuttaa etäännyttävästi vanhemman ja lapsen suhteeseen. Vanhemmalle voi tulla myös fyysisiä ja psyykkisiä oireita kuten uniongelmia, sydämen tykytyksiä, levottomuutta, ahdistusta ja masennusta. Vanhemman uupuminen saattaa vaikuttaa niin, että lapsi jää vaille riittävää huomiota, mielekkäitä virikkeitä, positiivista palautetta ja rauhallista läsnäoloa. Tällöin lapsen käytös voi muuttua levottomaksi, aggressiiviseksi, sulkeutuneeksi tai vetäytyväksi. Kukaan vanhempi ei uuvu tahallaan. Päinvastoin. Vanhempi on nimenomaan yrittänyt olla hyvä ja täydellinen ja pärjätä kaikessa, usein vielä aika yksin. Mitä tunnol

Äitiys voi vaikuttaa voimakkaasti naisen minäkuvaan. Minäkuva voidaan jakaa sosiaaliseen, emotionaaliseen, fyysiseen ja suoritusminäkuvaan. Lisäksi jokainen minäkuvan osa-alue voidaan vielä jakaa a . tämänhetkiseen minäkuvaan , eli ominaisuuksiin, joita yksilö uskoo tällä hetkellä itsellään olevan b . ihanneminäkuvaan , eli ominaisuuksiin, joita haluaisi itsellään olevan ja c . normatiiviseen minäkuvaan, eli ominaisuuksiin, joita yksilö uskoo, että hänellä pitäisi muiden mielestä olla. Ristiriitaa aiheuttaa, jos nämä poikkeavat kovasti toisistaan. 1. Fyysinen minäkuva: Raskaus ja synnytys voivat vaikuttaa naisen kehoon merkittävästi. Joillekin tämä voi aiheuttaa positiivisia tunteita, kun he näkevät kehonsa kyvyn synnyttää elämää. Toisille se voi aiheuttaa epävarmuutta kehon muutoksista ja yrittämisestä palata aiempaan fyysiseen kuntoon. Miten on sinun kohdallasi? Onko vaikeaa sovittaa äitiys naiseuteen? Mitkä seikat vaikuttavat siihen, kuinka naiselliseksi koet itsesi? Miten mahdoll

Viime vuosina lehdissä ja mediassa on ollut aika paljon kirjoittelua erityisherkkyydestä. Aiheesta on kirjoitettu myös useita erilaisia kirjoja. On arvioitu, että maksimissaan 20 prosenttia ihmisistä olisi erityisherkkiä eli noin joka viides ihminen. Jos sinä et tunnista näitä piirteitä itsessäsi, niin todennäköisesti joku perheestäsi, lähipiiristäsi tai tutuistasi on kuitenkin erityisherkkä. On siis hyvä tietää jotain erityisherkkyydestä, jotta sitä ymmärtää ja sen kanssa tulee paremmin toimeen. Oli se sitten oma tai läheisen ominaisuus. Millainen on erityisherkkä ihminen? Tässä on kymmenen erityisherkkää kuvaavaa piirrettä: 1. Hän on hyvin empaattinen                                                                                                           2. Hän lamaantuu hektisessä ympäristössä                                                                                   3. Hän ylianalysoi ja takertuu asioihin helposti                                                      

Mitä ahdistus on? Jokainen kokee ahdistavia hetkiä ja ajatuksia aika ajoin. Ahdistuksen tunne on luonnollinen ja normaali osa elämää. Ahdistus on elimistön tapa viestiä mahdollisesta vaarasta ja ylläpitää toimintakykyä. Ahdistus siis auttaa välttämään vaarallisia tilanteita ja tarvittaessa toimimaan niissä nopeasti. Joskus ahdistus voi auttaa muuttamaan asioita elämässä parempaan suuntaan. Esimerkiksi, jos kiire ahdistaa, niin se voi johtaa siihen, että karsii elämästään pois asioita, jotka ovat turhia tai kuormittavat liikaa. Yleensä ahdistus on ohimenevä tunne, muiden tunteiden joukossa. Joskus ahdistus voi olla peittämässä jotain toista tunnetta. Ahdistus voi olla myös haitallista. Se voi olla kohtuuttoman voimakasta, pitkäkestoista tai hallitsematonta. Silloin puhutaan usein ahdistuneisuudesta. Ahdistuneisuudella voidaan tarkoittaa myös huonosti tiedostetun uhan ennakoimisesta johtuvaa pelon tunnetta. Kun ahdistaa on hyvä tehdä itselleen tarkentavia kysymyksiä. Mikä minua itsea

Ihmisellä on biologinen tarve kiintyä toisiin ihmisiin läpi elämän. Kiintymystyyli on kuin alitajuinen kopio siitä, miten olla läheisessä suhteessa. Miten liitymme suhteeseen, miten olemme erillisiä, mitkä asiat herättävät ahdistusta ja miten reagoimme niihin? Näiden kysymysten vastaukset kertovat paljon kiintymystyylistämme. Kiintymystyyli ei ole muuttumaton, vaikkakin se on jäykähkösti muuttuva. Turvatonta kiintymystyyliä on mahdollista eheyttää kohti turvallista . Tähän voi olla apuna esimerkiksi oma psykoterapia tai joskus jokin muu pitkä, läheinen ja turvallinen ihmissuhde. Kiintymystyylejä on neljä. Turvallisesti kiintynyt, välttelevästi kiintynyt, ristiriitaisesti kiintynyt ja jäsentymättömästi kiintynyt. Kaikki muut, paitsi turvallinen kiintymystyyli ovat siis turvattomia kiintymystyylejä. Kiintymystyylin voisi ajatella olevan kuin jana, jossa toisessa päässä on turvallinen ja toisessa päässä turvaton tyyli. Meidän on mahdollista olla turvallisessa janan päässä tai sitten

Jokin aika sitten äiti-vauva-ryhmässä keskustelimme vauvan tunnetarpeista. Mietimme mitä vauva tai jo vähän isompikin lapsi tarvitsee hoivaajaltaan voidakseen kasvaa ja kehittyä mahdollisimman hyvin ja normaalisti. Totesimme lapsen tarvitsevan tavanomaisen fyysisen hoivan ja kosketuksen lisäksi ainakin tällaisia asioita: rakkautta, empatiaa, hyväksyntää, leikkisyyttä ja uteliaisuutta eli kiinnostusta. Fyysinen hoiva pitää sisällään paljon asioita aina riittävästä ruokkimisesta, lepoon ja nukkumiseen sekä säännöllisistä vaipanvaihdoista turvalliseen ympäristöön ja riittäviin virikkeisiin. Kylvetyksiä ja puhteita, kuivia vaatteita sekä ulkoiluja unohtamatta. Tietenkin myös sylissä pitäminen, halit ja suukot kuuluvat vauvan hoivaamiseen ja ovat elintärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Hyvää fyysistä ja kokonaisvaltaista hoitoa siis tarvitaan. Empatian kokemisen kautta lapsi alkaa arvostaa itseään ja muita. Myötätunto alkaa hiljalleen rakentua ensimmäisten ikävuosien aikana. Kun lapsi tulee

Raskausaika on monelle ihanaa odotuksen aikaa, mutta jokaiselle myös muutos, joka aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja huolta. Yksi yleinen odotus ja toive vauvavuodesta on, että se olisi rauhallista aikaa vauvan kanssa kotona. Yleisin pelko koskee vauvan terveyttä. Muita p elkoja äitiyteen liittyen ovat esimerkiksi:   ·        jaksaminen jos vauva valvottaa öisin ·          erityishaasteet vauvan kanssa esim. koliikki ·         myöhemmin lapsen kiukku ja kasvatus ·         oma käytös ·         parisuhteen muuttuminen ·         raha-asiat ·         arjen muuttuminen “prismaperheeksi” ·         uran/aikanaan työn ja perheen yhteensovittaminen ·         onko minusta äidiksi ·         pelot jopa kauas tulevaisuuteen, esim. että mikä lapsesta tulee isona ·         vauvan riippuvuus, pelko itsensä kadottamisesta Lapsen saaminen on aina muutos, ja siinä mielessä riski hyvinvoinnille, kun koko elämä muuttuu niin paljon. Silloin on myös mahdollista, että muutos lähtee hu

Mitä ajatuksia ja tunteita sana vanhemmuus sinussa herättää? Mieti ja valitse mielessäsi kolme sanaa, jotka parhaiten kuvaisivat mitä tunteita tai mietteitä sana vanhemmuus sinussa herättää. Miksihän juuri nämä sanat nousivat mieleesi? Millaisia ajatuksesi vanhemmuudesta pääasiassa ovat? Myönteisiä, kielteisiä vai kenties sekä että? Vanhemmuus sana saattaa herättää iloa ja odotusta. Tai kenties pelkoa ja epävarmuutta. Sinulla voi olla ihania mielikuvia, haaveita ja kokemuksia vanhemmuudesta. Tai sinua saattaa huolettaa kuinka selviät ja jaksat lapsen kanssa. Monesti myös meidän aiemmat, omat lapsuuden kokemukset vaikuttavat siihen mitä odotamme vanhemmuudelta, niin hyvässä kuin pahassa. On täysin normaalia, että voi olla myös ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia. Voi olla samaan aikaan odottava ja jännittynyt. Tai toiveikas ja epävarma. Onnellinen ja huolestunut. Yleensä helpottaa omaa oloa, kun pääsee puhumaan ja jakamaan omia mietteitään ja tunteitaan vanhemmuudesta toisten k

Tutkimukset kertovat, että lapsi, jolla on yksikin turvallinen aikuinen elämässään, pärjää paremmin kuin sellainen, jolla ei ole ketään kenen puoleen kääntyä. Tuo aikuinen voi olla oma vanhempi, isovanhempi, opettaja, naapuri, kirjastonhoitaja tai periaatteessa kuka tahansa, joka tukee, kuuntelee, kehuu tai juttelee jokseenkin säännöllisesti lapsen kanssa. Mieti nyt hetki oliko sinulla lapsena joku tällainen aikuinen elämässäsi? Sinulla on voinut olla yksi läpi elämäsi tai useita eri aikuisia tukenasi elämäsi eri aikoina. Tai useita koko lapsuutesi ajan, tai ei ketään missään vaiheessa. Kuka oli se ihminen, joka toi sinulle hyvän ja turvallisen olon lapsena? Miten hän auttoi sinua konkreettisesti lapsuudessasi? Millaiseksi hän sai sinun olosi tuntumaan? Kenties se oli jotain tekoja, esim. naapuri moikkasi, kysyi kuulumisia ja tarjosi pullaa. Tai kenties sitä on vaikea sanoittaa. Ehkä se on ollut enemmänkin hyvää asennetta sinua kohtaan. Olet saattanut tuntea itsesi nähdyksi, ku

Hei te kaikki ihanat lukijat! Ihana saada kirjoittaa teille pitkästä aikaa. Vuosi on vierähtänyt ilman blogin päivitystä ollessani 9 kk toisissa tehtävissä. Nyt tammikuun alusta olen kuitenkin palannut tekemään töitä kaksi päivää viikossa perhetyön pariin. On alkanut uusi vuosi ja siihen monelle liittyy uusia tavoitteita, lupauksia, toiveita ja unelmia. On myös asioita, joista haluaisi päästä eroon ja joita haluaisi jättää taakseen. Toiveet ja tavoitteet liittyvät yleensä hyvinvoinnin lisääntymiseen tavalla tai toisella. Samoin ne asiat, jotka halutaan lopettaa, vähentää tai jättää taakse ovat olleet asioita, jotka kuormittavat tai heikentävät omaa hyvää oloa. Omat uuden vuoden toiveeni ovat usein liittyneet johonkin fyysiseen. Lisään liikkumista, vähennän herkuttelua jne. Mutta harvoin olen tehnyt muutoksia henkiselle puolelle, vaikka fyysisen olon paraneminen toki myös tukee henkistä jaksamista. Tänä vuonna haluan itse stressata vähemmän asioista. Haluan uskoa, että asiat järjestyvät