Onko lasisi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?
Aina emme muista sitä, millainen vaikutus omalla suhtautumisella on asioihin. Näkeekö tilanteissa toivoa vai toivottomuutta? Näkeekö eri tilanteissa hyviäkin puolia vai vain huonoja? Tai kenties molempia? Pessimisti ei pety, sanotaan. Mutta kokeeko pessimisti iloa ja vapautta? Voiko omaa ajattelua ja suhtautumista asioihin muuttaa vai onko se luonnekysymys? Olen sitä mieltä, että uusia tapoja toimia ja ajatella voi oppia koko elämän ajan. Voi tietoisesti opetella näkemään lasi puoliksi täynnä, eikä puoliksi tyhjänä. Mutta miten? Keskittymällä siihen minkä haluaa kasvavan elämässä. Jos keskityt negatiiviseen, sen vaikutus kasvaa ja laajenee elämässäsi. Mutta jos keskityt niihin asioihin, mitkä ovat hyvin ja ajattelet niitä, iloitset niistä, niin huomaat huiman eron. Joskus me alamme uskoa valheita elämässämme. Valheita kuten, et voi itse vaikuttaa asioihin elämässäsi, kaikki menee kuitenkin pieleen, et osaa mitään, kukaan ei välitä sinusta jne. Valheiden lista on loputon. Jospa alkaisit