Tekstit

Vanhemmuus ja ylisukupolvisuus

Kuva
Mitä ajatuksia ja tunteita sana vanhemmuus sinussa herättää? Mieti ja valitse mielessäsi kolme sanaa, jotka parhaiten kuvaisivat mitä tunteita tai mietteitä sana vanhemmuus sinussa herättää. Miksihän juuri nämä sanat nousivat mieleesi? Millaisia ajatuksesi vanhemmuudesta pääasiassa ovat? Myönteisiä, kielteisiä vai kenties sekä että? Vanhemmuus sana saattaa herättää iloa ja odotusta. Tai kenties pelkoa ja epävarmuutta. Sinulla voi olla ihania mielikuvia, haaveita ja kokemuksia vanhemmuudesta. Tai sinua saattaa huolettaa kuinka selviät ja jaksat lapsen kanssa. Monesti myös meidän aiemmat, omat lapsuuden kokemukset vaikuttavat siihen mitä odotamme vanhemmuudelta, niin hyvässä kuin pahassa. On täysin normaalia, että voi olla myös ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia. Voi olla samaan aikaan odottava ja jännittynyt. Tai toiveikas ja epävarma. Onnellinen ja huolestunut. Yleensä helpottaa omaa oloa, kun pääsee puhumaan ja jakamaan omia mietteitään ja tunteitaan vanhemmuudesta toisten k

Hyvä hoivakokemus

Kuva
Tutkimukset kertovat, että lapsi, jolla on yksikin turvallinen aikuinen elämässään, pärjää paremmin kuin sellainen, jolla ei ole ketään kenen puoleen kääntyä. Tuo aikuinen voi olla oma vanhempi, isovanhempi, opettaja, naapuri, kirjastonhoitaja tai periaatteessa kuka tahansa, joka tukee, kuuntelee, kehuu tai juttelee jokseenkin säännöllisesti lapsen kanssa. Mieti nyt hetki oliko sinulla lapsena joku tällainen aikuinen elämässäsi? Sinulla on voinut olla yksi läpi elämäsi tai useita eri aikuisia tukenasi elämäsi eri aikoina. Tai useita koko lapsuutesi ajan, tai ei ketään missään vaiheessa. Kuka oli se ihminen, joka toi sinulle hyvän ja turvallisen olon lapsena? Miten hän auttoi sinua konkreettisesti lapsuudessasi? Millaiseksi hän sai sinun olosi tuntumaan? Kenties se oli jotain tekoja, esim. naapuri moikkasi, kysyi kuulumisia ja tarjosi pullaa. Tai kenties sitä on vaikea sanoittaa. Ehkä se on ollut enemmänkin hyvää asennetta sinua kohtaan. Olet saattanut tuntea itsesi nähdyksi, ku

Uuden vuoden tavoitteet

Kuva
Hei te kaikki ihanat lukijat! Ihana saada kirjoittaa teille pitkästä aikaa. Vuosi on vierähtänyt ilman blogin päivitystä ollessani 9 kk toisissa tehtävissä. Nyt tammikuun alusta olen kuitenkin palannut tekemään töitä kaksi päivää viikossa perhetyön pariin. On alkanut uusi vuosi ja siihen monelle liittyy uusia tavoitteita, lupauksia, toiveita ja unelmia. On myös asioita, joista haluaisi päästä eroon ja joita haluaisi jättää taakseen. Toiveet ja tavoitteet liittyvät yleensä hyvinvoinnin lisääntymiseen tavalla tai toisella. Samoin ne asiat, jotka halutaan lopettaa, vähentää tai jättää taakse ovat olleet asioita, jotka kuormittavat tai heikentävät omaa hyvää oloa. Omat uuden vuoden toiveeni ovat usein liittyneet johonkin fyysiseen. Lisään liikkumista, vähennän herkuttelua jne. Mutta harvoin olen tehnyt muutoksia henkiselle puolelle, vaikka fyysisen olon paraneminen toki myös tukee henkistä jaksamista. Tänä vuonna haluan itse stressata vähemmän asioista. Haluan uskoa, että asiat järjestyvät

Kiitollisuuden ja onnellisuuden äärellä

Kuva
  Viime viikolla oli kiitospäivä eli Thanksgiving. K iitospäivä on Yhdysvalloissa vietettävä kansallinen  juhlapäivä . Sitä vietetään marraskuun neljäntenä torstaina. Ihmiskunnan historiassa on osoitettu kiitollisuutta, kun on pelastuttu vaikeasta tilanteesta tai kun oli saatu erityisen runsas sato. Roomalaiset viettivät sadonkorjuujuhlia elokuun alussa. Kiitospäivän varhaisia muotoja voivat olla myös kiitosjumalanpalvelukset, joita löytöretkeilijät järjestivät noustuaan turvallisesti maihin valtamerien ylityksen jälkeen. Ensimmäistä kiitospäivän juhlaa on vaikea nimetä. Kansallisen luonteen Kiitospäivä sai suurimmaksi osaksi yhden naisen toimien johdosta. Ladies Magazine -julkaisun toimittaja Sara Josepha Hale alkoi kampanjoinnin vuonna 1827 julkaisemalla aiheesta artikkeleita. Hän julkaisi myös tarinoita ja reseptejä sekä lähetti lukemattomia kirjeitä merkkihenkilöille. Tavoite saavutettiin noin neljänkymmenen vuoden päästä 1863, kun presidentti  Lincoln  julisti marraskuun viimeis

Lasten oikeuksien päivä

Kuva
Keväällä toukokuun toisena sunnuntaina juhlitaan äitienpäivää ja syksyllä marraskuun toisena sunnuntaina isänpäivää, joka onkin aivan tuota pikaa. Juhlat ovat kivoja ja tärkeitä. Niihin kuuluu perinteitä ja ne tuottavat mielihyvää niille keitä juhlitaan ja varmasti muillekin. Niitä juhlitaan joka vuosi samaan aikaan ja niihin valmistaudutaan päiväkodeissa, kouluissa ja kotona jo etukäteen, hyvissä ajoin. Oma lapseni ihmetteli kerran, että miksi ei sitten ole samanlaista lapsenpäivää kuin isänpäivä ja äitienpäivä. Se oli mielestäni erittäin hyvä kysymys. Selitin hänelle, että lasten oikeuksien päivä on aina 20.11., joka tänä vuonna osuu lauantaille. Jatkoin, että on itseasiassa kokonainen lasten oikeuksien viikko, jolloin lapsia ja heidän oikeuksiaan pidetään yhteiskunnallisesti esillä ja kaupunki, järjestöt sekä liikuntaseurat saattavat järjestää usein jotain lasten tapahtumia esimerkiksi. Tämä vastaus ei tyydyttänyt lastani. Hän kysyi, miksei hän saa aamiaista sänkyyn ja kortteja

Vanhemmuuden vinkki vitonen

Kuva
  1.       Kun uusi vauva syntyy perheeseen, menee aikaa, kunnes hän solahtaa osaksi perhettä. Uusien tapojen ja rutiinien oppiminen vie aikaa. Uuden perheenjäsenen temperamentin, mieltymysten ja tarpeiden tunnistaminen, niihin sopeutuminen ja niihin reagoiminen oikea-aikaisesti vaatii harjoitusta ja opettelua koko perheeltä. Myös isommat sisarukset saattavat reagoida hyvin eri tavoin uuteen tulokkaaseen. Anna siis sopeutumiselle aikaa. Se voi viedä hyvinkin jopa koko vauvavuoden. Mutta enemmin tai myöhemmin hitsaudutte kyllä tiiviiksi perheeksi.   2.       Anna tilaa kaikille tunteille. Anna sanoja kaikille tunteille. Kysy. Ihmettele ääneen. Rohkaise ja lohduta. Tämä vinkki pätee suhtautumiseen niin itseen kuin lapseenkin. Olisi hienoa, jos koko perheen tunneilmapiiri ja tunteiden ilmaisu voisi rakentua tämän varaan.   3.       Ota säännöllisesti aikaa myös itsellesi. Tarvitset sitä pysyäksesi virkeämpänä ja välittävämpänä vanhempana. Pienikin hengähdystauko arjen pyöritykse

Hemmotteluhetkiä

Kuva
Jokainen tarvitsee arjessaan lepohetkiä ja pientä hemmottelua. Myös me äidit. Erityisesti me äidit. Lepo- tai hemmotteluhetken ei monestikaan tarvitse olla mitään valtavan suurta ja ihmeellistä. Vain hetken aikaa jotain mikä rauhoittaa, tasapainottaa, virkistää tai piristää mieltä. Syvään hengittäminen rauhoittaa. Hiljaisuudesta nauttiminen voi nollata pään. Metsässä kävely virkistää. Ystävän kanssa rupattelu piristää. Puiston penkille istahtaminen ja joka aistilla ympäristön havainnointi voi olla hyväksi keskellä kiireistä päivää. Päiväkirjaa kirjoittamalla tai kuuntelemalla musiikkia voi saada vaikeitakin tunteita purettua päivän päätteeksi. Iltateen voi nautiskella rauhassa kynttilän valossa lasten nukahdettua. Tai hemmotella silloin itseään kotitekoisella kasvohoidolla. Mitä jos otettaisiin päivässä 15 minuuttia aikaa itselle? Voit valita jonkin tietyn hetken siihen, mikä on paras sinulle. Se voi olla lapsen päiväunien aikaan tai ennen kuin haet hänet kerhosta, päiväkodista tai