Kirje yh-äideille

Moikka Siskolikan sinnikkäät äidit! Olette olleet paljon mielessäni ja näkisin teitä ja ihania lapsukaisianne todella mieluusti. Koska en ole vielä kuullut teidän korona-aikaisista kokemuksistanne, jouduin kuvittelemaan haastavia tilanteitanne siellä neljän seinän sisällä. Poliitikot ja viranomaiset toitottavat, että ketään ei jätetä yksin ja apua pitää pyytää mahdollisimman varhain. En tiedä, mutta oletan, että konkreettista apua ei silti saa helposti. Puhelinnumeroita ja nettiosoitteita tarjotaan keskusteluapuun ja kyllähän puhuminen ja kuulluksi tuleminen auttavat oikeasti. Kun kuvittelen itseni nyt vaikkapa yhden taaperon ja yhden kouluikäisen lapsen yh-äidiksi, koen itsessäni epämääräistä ahdistusta. Mitenkähän pärjäisin – siis jos olisin paljon nuorempi? Mikäli lasten isä ei pysty ottamaan lapsia tapaamisiin ja kantamaan lainkaan vastuuta heistä, kokisin, että minulta vaadittaisiin varsinkin nyt kohtuuttomia. Minua helpottaisi tieto siitä, milloin saisin nukkua yhden yö...