Onko lasisi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?

Aina emme muista sitä, millainen vaikutus omalla suhtautumisella on asioihin. Näkeekö tilanteissa toivoa vai toivottomuutta? Näkeekö eri tilanteissa hyviäkin puolia vai vain huonoja? Tai kenties molempia? Pessimisti ei pety, sanotaan. Mutta kokeeko pessimisti iloa ja vapautta? Voiko omaa ajattelua ja suhtautumista asioihin muuttaa vai onko se luonnekysymys?

Olen sitä mieltä, että uusia tapoja toimia ja ajatella voi oppia koko elämän ajan. Voi tietoisesti opetella näkemään lasi puoliksi täynnä, eikä puoliksi tyhjänä. Mutta miten? Keskittymällä siihen minkä haluaa kasvavan elämässä. Jos keskityt negatiiviseen, sen vaikutus kasvaa ja laajenee elämässäsi. Mutta jos keskityt niihin asioihin, mitkä ovat hyvin ja ajattelet niitä, iloitset niistä, niin huomaat huiman eron.

Joskus me alamme uskoa valheita elämässämme. Valheita kuten, et voi itse vaikuttaa asioihin elämässäsi, kaikki menee kuitenkin pieleen, et osaa mitään, kukaan ei välitä sinusta jne. Valheiden lista on loputon.

Jospa alkaisitkin kuuntelemaan totuutta itsestäsi. Olet arvokas, olet tärkeä, olet ainutlaatuinen, aina on toivoa, unelmat ovat saavutettavissa jne. Onni tulee sisältä, ei ulkoisista olosuhteista. Toki meidän on helpompi uskoa hyviä asioita itsestämme ja elämästämme, kun olemme saaneet kokea paljon rakastetuksi tulemisen kokemuksia (vaikkapa lapsuudessa). Jos näin ei ole käynyt, ei hätää. Peli ei ole menetetty, vaan koko elämän ajan meidän luonne, kokemukset ja kiintymyssuhteemmekin voivat muokkautua. 

Voit saada uusia korvaavia kokemuksia; ystäviltä, ryhmässä, terapiassa tai jossain muussa pitkäkestoisessa ja hyväksyvässä ihmissuhteessa. Koska me olemme haavoitettuja ihmissuhteissa, niin ihmissuhteet ovat myös niitä, jotka korjaavat meitä. Instagramissa vastaani tuli ihana ajatus: Ole se nainen jota tarvitsit, kun olit tyttö.

Olen ennenkin puhunut kiitollisuuspäiväkirjan puolesta. Eli kirjaa lyhyesti, vaikka ranskalaisilla viivoilla joka päivä niitä asioita, joista olet kiitollinen. Tai edes kerran viikossa, jos joka päivä tuntuu liian työläältä. Tämä toimii, testaa vaikka. Meidän mieli muokkautuu sitä kohti, millä sitä ruokitaan. On todella tärkeää saada negatiivisen ajattelun kierre katki, koska se vaikuttaa koko perheeseen ja kaikkiin ihmissuhteisiin elämässäsi.

Muista, että saat myös keskusteluapua Itu-perhetyön työntekijöiltä, kun siihen on tarvetta. Ota rohkeasti asia meidän kanssa puheeksi, niin varataan yksilöllinen aika sinulle.

Luin myös tarinasta, jossa opettaja kysyy oppilailtaan: Mitä haluaisitte elämältä? Eräs poika vastasi ja sanoi: Elämän tulisi olla iloa ja vapautta! Johon opettaja sanoi: Sinä et tainnut ymmärtää kysymystä. Mutta poika vastasi täysi vakuuttuneena: Kyllä ymmärsin, mutta opettaja, sinä et ymmärrä elämää! Pieni poika tiesi sydämessään, että elämän tulisi olla iloa ja vapautta.

Me emme läheskään aina voi vaikuttaa täysin meidän olosuhteisiin, mutta omaan suhtautumiseemme voimme. Se tuo meille lisää iloa ja vapautta. Se, että luotamme elämän kantavan. Se, että uskomme asioiden lopulta järjestyvän. Tai niinkuin eräs ystäväni aina sanoo: Kävi miten kävi, niin hyvin kävi.


Marjo, perhetyöntekijä


    


                                                                        (Kuva: Pixabay)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiitollisuuden ja onnellisuuden äärellä

Hemmotteluhetkiä

Lasten oikeuksien päivä