Vaaleanpunainen lokakuu

Olet ehkä huomannut, että lokakuu on ollut vaaleanpunainen. Tänä syksynä on ollut kaunis ruska puissa ja luonnon värimaailma on antanut parastaan. Revontulet, aamuruskot ja auringonlaskut ovat leikitelleet värikkäinä useita kertoja. Mediassa ja somessa on kirjoiteltu myös paljon vaaleanpunaiseen liittyen. On postailtu sydämiä facebooksivuille ja kiinnitetty Roosa-nauhoja rintapieliin. Perjantaina 12.10.2018 vietettiin Suomessa Roosa nauha-päivää. 

 Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjalla kerätään varoja suomalaiseen rintasyöpätutkimukseen sekä potilaille ja omaisille tarjottavaan asiantuntevaan neuvontaan. Roosa nauha -keräyksen viesti on välittää toivoa kaikille sairastuneille ja heidän läheisilleen. Kampanjan tunnus on vaaleinpunainen silkkirusetti eli tietoisuusnauha, joka on rintasyövän vastaisen taistelun symboli ympäri maailmaa. Virallinen kampanja- ja keräyskuukausi on lokakuu. Tämän vuoden Roosa nauhan suunnitteli Anna Puu. Nauhassa on kultainen salama symboloimassa voimaa, juuri ihmisissä olevaa voimaa. "Yhdessä me ihmiset olemme luonnonvoimien kaltainen voima. Minä ja sinä voimme tehdä paljon syöpätutkimuksen edistämiseksi ja syövän selättämiseksi", Anna kertoo. 

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä länsimaissa. Noin joka kymmenes nainen sairastuu elämänsä aikana rintasyöpään. Rintasyöpädiagnooseja tulee Suomessa vuosittain yli 4 100 ihmiselle. 80 % rintasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua siitä, kun sairaus on todettu.

Koska rintasyöpä on niin yleinen sairaus, se koskettaa lähes jokaista suomalaista tavalla tai toisella. Usein joku tuttava tai sukulainen on sairastanut sitä. Moni on myös selvinnyt siitä. Rintojen tutkiminen joka kuukausi on tärkeää, jotta rintasyöpä löydetään mahdollisimman varhain. Se voi herättää meissä monenlaisia tunteita. Pelkoa, surua, toivoa ja myös huojentumista. Tästä linkistä www.tunnerintasi.fi pääset sivulle, jossa on hyvää tietoa  rintojen omatarkkailusta. Aloita jo tänään.

Marjo, perhetyöntekijä

                                                                                 (Kuva: Pixabay)


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kohti turvallisempaa kiintymystä

Kuva
Ihmisellä on biologinen tarve kiintyä toisiin ihmisiin läpi elämän. Kiintymystyyli on kuin alitajuinen kopio siitä, miten olla läheisessä suhteessa. Miten liitymme suhteeseen, miten olemme erillisiä, mitkä asiat herättävät ahdistusta ja miten reagoimme niihin? Näiden kysymysten vastaukset kertovat paljon kiintymystyylistämme. Kiintymystyyli ei ole muuttumaton, vaikkakin se on jäykähkösti muuttuva. Turvatonta kiintymystyyliä on mahdollista eheyttää kohti turvallista . Tähän voi olla apuna esimerkiksi oma psykoterapia tai joskus jokin muu pitkä, läheinen ja turvallinen ihmissuhde. Kiintymystyylejä on neljä. Turvallisesti kiintynyt, välttelevästi kiintynyt, ristiriitaisesti kiintynyt ja jäsentymättömästi kiintynyt. Kaikki muut, paitsi turvallinen kiintymystyyli ovat siis turvattomia kiintymystyylejä. Kiintymystyylin voisi ajatella olevan kuin jana, jossa toisessa päässä on turvallinen ja toisessa päässä turvaton tyyli. Meidän on mahdollista olla turvallisessa janan päässä tai sitten
Lue lisää

Lohdutus

Kuva
Jokin aika sitten äiti-vauva-ryhmässä keskustelimme vauvan tunnetarpeista. Mietimme mitä vauva tai jo vähän isompikin lapsi tarvitsee hoivaajaltaan voidakseen kasvaa ja kehittyä mahdollisimman hyvin ja normaalisti. Totesimme lapsen tarvitsevan tavanomaisen fyysisen hoivan ja kosketuksen lisäksi ainakin tällaisia asioita: rakkautta, empatiaa, hyväksyntää, leikkisyyttä ja uteliaisuutta eli kiinnostusta. Fyysinen hoiva pitää sisällään paljon asioita aina riittävästä ruokkimisesta, lepoon ja nukkumiseen sekä säännöllisistä vaipanvaihdoista turvalliseen ympäristöön ja riittäviin virikkeisiin. Kylvetyksiä ja puhteita, kuivia vaatteita sekä ulkoiluja unohtamatta. Tietenkin myös sylissä pitäminen, halit ja suukot kuuluvat vauvan hoivaamiseen ja ovat elintärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Hyvää fyysistä ja kokonaisvaltaista hoitoa siis tarvitaan. Empatian kokemisen kautta lapsi alkaa arvostaa itseään ja muita. Myötätunto alkaa hiljalleen rakentua ensimmäisten ikävuosien aikana. Kun lapsi tulee
Lue lisää

Äitiyden myötä muuttuva minäkuva

Kuva
Äitiys voi vaikuttaa voimakkaasti naisen minäkuvaan. Minäkuva voidaan jakaa sosiaaliseen, emotionaaliseen, fyysiseen ja suoritusminäkuvaan. Lisäksi jokainen minäkuvan osa-alue voidaan vielä jakaa a . tämänhetkiseen minäkuvaan , eli ominaisuuksiin, joita yksilö uskoo tällä hetkellä itsellään olevan b . ihanneminäkuvaan , eli ominaisuuksiin, joita haluaisi itsellään olevan ja c . normatiiviseen minäkuvaan, eli ominaisuuksiin, joita yksilö uskoo, että hänellä pitäisi muiden mielestä olla. Ristiriitaa aiheuttaa, jos nämä poikkeavat kovasti toisistaan. 1. Fyysinen minäkuva: Raskaus ja synnytys voivat vaikuttaa naisen kehoon merkittävästi. Joillekin tämä voi aiheuttaa positiivisia tunteita, kun he näkevät kehonsa kyvyn synnyttää elämää. Toisille se voi aiheuttaa epävarmuutta kehon muutoksista ja yrittämisestä palata aiempaan fyysiseen kuntoon. Miten on sinun kohdallasi? Onko vaikeaa sovittaa äitiys naiseuteen? Mitkä seikat vaikuttavat siihen, kuinka naiselliseksi koet itsesi? Miten mahdoll
Lue lisää