Pullantuoksuinen äiti
Meille on kaikille annettu useita aisteja, joiden kautta havainnoimme
ympäröivää maailmaa: näemme, kuulemme, tunnemme. Tänään makustellaan pieni
hetki maku- ja hajuaistin maailmassa. Miltä maistuu mukava elämä? Voiko maku ja
tuoksu yhteistyössä jättää mukavan muistijäljen lapsuuteen? Muistatko vielä miltä tuoksui lapsuutesi kodissa? Entäpä
mummolassa?
Tuoksumuistimme voivat olla moninaiset, aina pullantuoksuisesta
äidistä tupakan- tai viinankäryiseen lapsuuskotiin. On mukavia muistoja, mutta
myös hajuja, jotka saavat voimaan meidät huonosti ja jota välttelemme. Kevään raikas tuoksu voi saada meidät
heräämään omasta talviunestamme, syysmetsän raikkaudella on voima passittaa
viikon työpaineet taakseen. Raskausaikana naisen keho voi herkistyä useille
tuoksuille – niin hyvässä kuin huonossa. Toiset meistä rakastavat tuoksukynttilöitä
ruususta laventeliin, mutta hajusteallergiset voivat jopa menettää äänensä pientenkin
tuoksujen tulvassa. Itse muistan överisti parfymoidun kerrostalon mummon
(olisiko se ollut sitä Chanel vitosta), märän koiramussukkamme löyhkän
syksyisen iltalenkin jälkeen ennen tassujenkuivausta. Olin ikionnellinen, kun
sain ensimmäisen oman hajuveteni, Laura Biagottia. Hajut voivat olla myös
varoituksena meille: nykyisin alakoululaisiamme valistetaan tunnistamaan
huumeita tuoksusta, savun haju saa meidät valpastumaan mahdollisen
tulipalovaaran vuoksi. Useimpia meistä tuoksut kuitenkin tavalla tai toisella houkuttavat
ja ne kulkevatkin käsi kädessä makuaistin kanssa: usein jo nenä kertoo
maistuuko tämä minulle vai ei, onko jokin pilalla vai vielä syötävää.
No niin, takaisin otsikon pariin. Muistatko ensimmäisen
pikkupullan, jota leivoit? Kenen kanssa olit leivontapuuhissa? Ehkä
päiväkodissa, mummilassa, kotona? Tykkäsitkö rusinoista vai kuuluivatko ne
inhokkeihisi? Oletko edes pullaihminen? Itse olen oppinut hyväksymään rusinat
pullassa, mutta maksalaatikosta ne saavat kyytiä. Pullaihmiseksi synnyin,
pullaihmisenä pysyn. Joskus koko pullahomma tuntuu liian isolta taikinalta vaivattavaksi.
Ei ehkä jaksa, tulee sotkua, ylijäämäpullat ei mahdu pakastimeen. Mutta
koetko joskus sisäistä halua täyttää oman kotisi pullan tuoksulla? Saada
maistella yhdessä jälkikasvun kanssa heidän tekemiään pullaukkoja ja -akkoja,
pullasiilejä, pullapupuja, pulla-autoja ja muita moninaisia pullapalleroita.
Toivoisin, ettei tämä myytti pullantuoksuisesta äidistä ja kodista jäisi vain ajatukseksi
tai haaveeksi, vaan näiden seuraavien muutaman leipomista helpottavan vinkin kautta
voisitte kenties joku ilta päättää päästää pullatuoksun kotonanne valloilleen.
Ollaan pari kertaa täällä Itu-perhetyön yh-äitien ja lasten
iltaryhmässä leivottu pullaa. Näin se käy mukavasti à
1. Kaikkein
helpoin. Osta kaupasta halvin pakastepullapussi. Voitte itse voidella &
sokeroida pullat ja ehkäpä painaa lasilla pullan keskelle kolon ja lisätä
siihen paistonkestävää marmeladia. Ei vie liikaa aikaa, mutta on mukavaa
puuhastella yhdessä TAI
2. Tehkää
pikkutaikina. Tässä ohje: Lämmitä kulhossa 2,5dl vettä tai maitoa (väh.42
asteiseksi, jotta kuivahiiva herää). Lisää lämpimään veteen 1 kananmuna, 1dl
sokeria, 1tl suolaa ja noin puoli ruokalusikallista kardemummaa. Sekoita
erillisessä kulhossa n.8dl vehnäjauhoja ja 1pss kuivahiivaa. Lisää
jauho-hiivaseos vesi-muna-sokeri-mauste sekoitukseen. Lisää lopuksi taikinaan
0,75 dl sulatettua rasvaa (joko öljyä, Flora gulinessea, juoksevaa Oivariinia
tms.) Tässä kohden pitää vähän
kädellä/koneella vaivata, jotta taikina saa sitkon, joka takaa että valmiit
pullat ovat mm. riittävän kuohkeita. Anna taikinan kohota hetki lämpimässä
paikassa, taikinakulhon voit peittää käsipyyhkeellä, niin taikina nousee
paremmin.
3. Ota
keittolautaselle tai muuhun tukevaan kulhoon pieni tilkka öljyä ja kastele pikkuleipurin
kädet öljyssä à
Pullien pyörittely omien öljyisten käsien välissä käy käden käänteessä eikä
taikina tartu pöytään tai omiin käsiin, mikä turhauttaa. Lapsikin saa
onnistumisen kokemuksen ja pullan kun ei tarvitse olla täydellisen pyöreä vaan
kaikenmoiset kakkarat ovat mitä ihanimpia katsella ja syödä! Ottakaa pullasta
myös kuvamuisto!
4. Muotoile
pullat haluamallasi tavalla:
-
Siilipulla: leikkaa saksilla siilille
piikkejä, laita rusinat silmiksi ja yksi nenänykeröksi.
-
Pupupulla: leikkaa pullalle pupunkorvat,
pienet tai vähän isommat, miksei myös luppakorvat!
-
Pullahahmot: isoja ja pieniä, kaikenkokoisia pulleita
pulleroita voi syödä käsi ja jalka kerrallaan.
5. Voitele
pullat kananmunalla käyttäen pullasutia tai silikonista sutia. Päälle voi
ripotella raesokeria tai ihan perinteistä hienoa sokeria! Voisilmäpullan loihdit niin, että koristelet pullan ekstra nökeröllä
voita ja sokeria.
6. Paista
pullat 200 asteessa noin 10 minuutin ajan. Anna jäähtyä hetki ennen
herkuttelua!
❤ MUKAVIA
LEIVONTAHETKIÄ KAIKILLE ❤
Kaisa, perhetyön ohjaaja
