Arjen aloitus
Monelle arjen aloitus syksyisin on loman jälkeen haikeaa ja
joskus vähän vaikeaa, mutta usein myös tietyllä tapaa helpottavaa. Kotiin palaa
tietynlainen rytmi. Lapsilla on taas tekemistä, kun kerhot, päiväkodit,
eskarit, koulut ja harrastukset pyörähtävät käyntiin. On vähemmän ruoan
laittoa, vähemmän lasten nahistelua ja vähemmän ”Mitä mää tekisin?” kysymyksiä.
Nukkumaanmenot, heräämiset ja ruoka-ajat säännöllistyvät. Joskus loma on ollut ihanaa
lepoa, kiireettömyyttä ja toimintaa sopivassa suhteessa. Mutta toisinaan sekin on
voinut tuntua isolta suoritukselta.
Mieleeni nousee eräs perheemme lomamatka. Kaikki kolme lastamme
olivat silloin alle kouluikäisiä. Päätimme lähteä telttailemaan. Pakkasimme
teltan, makuupussit, ruoantekovälineet ja eväät mukaan sekä tietenkin vaatteita,
uikkareita, kellukkeita ja jokusen lelunkin. Pakkaus oli jo oma operaationsa.
Sitten ajoimme autolla Kuruun, Haukanhietaan. Parkkipaikka oli kaukana leirintäalueesta, jonne raahasimme
tavarat kävellen, kolme lasta kintereillä. Tässä kohtaa katsoimme mieheni
kanssa toisiamme ja totesimme: ”Tämäkö on sitä lomaa arjen raadannasta?” Meitä
nauratti. Saimme muutaman tunnin sisään teltan
pystyyn, nuotioruokaa mahaan ja lapset pääsivät uimaan. Isommat lapset lähtivät
isänsä kanssa pienelle iltapatikoinnille, sillä aikaa, kun minä nukutin
nuorimmaista joka ei tietenkään millään meinannut nukahtaa. Lopulta myöhään illalla
uni tuli kaikille muille, muttei allekirjoittaneelle. Minun makuualustani
kohdalla oli sellainen juurakko, että yö kului asentoa vaihtaessa.
Aamulla nousimme kosteasta teltasta kaikkea muuta kuin levänneenä ja virkeänä. Söimme vähän aamupalaa, lapset leikkivät vielä hiekkaleikkejä rannalla ja me aikuiset kasasimme vuorotellen tavaroita kokoon. Jälleen oli iso urakka saada kantamukset ja lapset autolle. Paluumatkalla autossa oli väsynyttä väkeä. Mutta automatkan jälkeen päästiin kaikki viimein kotiin LEPÄÄMÄÄN.
Aina loma ei ole yhtä kuin lepoa. Ihmiset myös latautuvat ja
virkistyvät erilaisista asioista. Toinen tarvitsee löhölomaa ja
kiireettömyyttä, toinen touhua ja toimintaa. Ja moni näitä molempia sopivassa
suhteessa. Sanotaan, että lomaan laskeutuminen vie myös aikaa. Ensimmäinen
viikko voi mennä totutellessa ja työ- tai kouluasiat saattavat nousta mieleen.
Loma on ollut riittävän pitkä, kun töihin palatessa ei muista juuri mitään
pöydälle jääneitä asioita. Silloin loma on tehnyt tehtävänsä. Pää on nollattu.
Toivon, että tuleva syksy voi tuoda meille kaikille jotain
uutta ja tuoretta. Uusi syksy on aina samalla myös uusi alku ja uusi
mahdollisuus. Kuuntele sydäntäsi. Mitä haluat tehdä työksesi, harrastaa tai
opiskella? Haluatko aloittaa kunnon kohotuksen tai terveellisemmän elämän? Mistä
nautit, mistä lapsesi nauttivat? Mitä kaikkea kivaa voi tehdä ilmaiseksi tai
edullisesti?
Syksy on hyvää aikaa tarttua uuteen kirjaan, tehdä käsitöitä
tai pelata lasten kanssa lautapelejä sateen ropistessa ikkunaan. Voi
rauhoittua, kuunnella musiikkia ja polttaa kynttilöitä. Voi reippailla ulkona,
pitää lasten kanssa kuntopiiriä tai mennä uimahalliin. Voi kokeilla jotain
uutta hyvää reseptiä ja leipoa lasten kanssa. Vähemmän kännykkää ja enemmän
elämää. Nautitaan yhdessä tekemisestä lasten kanssa, vaikka loma onkin ohi.
Arki on kuitenkin se, joka tekee juhlan.
Marjo, perhetyöntekijä
(kuva:Pixabay)
