Vauvan ääni


Mitä vauvasi kertoisi sinulle, jos hän osaisi jo puhua? Hän saattaisi kiittää ja kehua sinua. Hän voisi rohkaista ja tsempata. Ehkä neuvoa ja ohjata. Itseasiassa vauva tekee tätä kaikkea päivittäin sanattomasti. Eleillään, ilmeillään, äänteillään ja joskus jopa itkullaan. Vauva viestittää milloin hänellä on nälkä, milloin hän kaipaa seuraa ja milloin väsyttää. Hän näyttää myös mistä on kiinnostunut, milloin ja mikä on erityisen hauskaa ja hymyllä hän kiittää hoivaajaansa.
Kuvitellaan aamuhetkeä vauvan kanssa. Voisiko vauvasi juttelu olla jotain tällaista?

-         Huomenta, minä heräsin nyt. Huhuu missä kaikki ovat, olen ihan yksin täällä sängyssä... Huh, tulithan sinä äiti vihdoin. Miksi et herättänyt minua ja ottanut mukaan vessaan? Seuraavalla kerralla haluan ehdottomasti mukaan.

-         Ihanaa kun sinä silittelet minua ja nuuhkit aamu-unisia poskiani. Minä pidän läheisyydestä. Olen kuullut, että vauvat eivät selviä hengissä ilman hyvää fyysistä kosketusta ja hoivaa, joten tankataan tätä äiti nyt oikein paljon. Kun silität minua, voit samalla myös miettiä, että tällaista hoivaa sinäkin olisit vauvana ja pienenä tarvinnut. Hoivaa sinä äiti minua ja samalla sisäistä lastasi. Minä autan sinua. Sinä synnytit minut, mutta minä tein sinusta äidin. Joten olen aika taitava myös, kuten sinäkin äiti.

-         Nyt huomaankin, että minulla on nälkä. Ai, ai, vatsaan alkaa jo sattua. Nyt heti sitä ruokaa tänne! Mitä se haittaa, vaikka olen syönyt juuri kaksi tuntia sitten. Minun on taas nälkä, olen kasvava vauva. Osaan kyllä pyytää maitoa, kun sitä tarvitsen. Sitä paitsi imeminen myös lohduttaa minua ja tuo minulle turvaa.

-         Oi, kun on ihana olo. Vatsa on pullollaan maitoa ja alkaa hieman väsyttää. Rakastan kun katsot minua silmiin samalla kun syön. Huomaan, että ihailet minua samalla. Se on ihanaa. Niin minäkin ihailen sinua äiti. Sinulla on supervoimia. Ensin minulla on paha olo, sitten sinä tulet ja saat minut rauhoittumaan ja saat sen pahan olon pois. Ruokit minua, hoivaat minua ja lohdutat minua. Nautin siitä, kun sinä nautit minusta. Saamme yhdessä ihmetellä toisiamme ja oppia ymmärtämään toisiamme. Väsyttää, mutta ei, en nuku vielä. Ensin meidän pitää äiti seurustella. Tee taas niitä hauskoja ilmeitä, ne naurattavat minua.

-          Olipa meillä hauskaa. Minua niin nauratti, kun sinä äiti puhuit niin höpöjä ja teit niin kummallisia ilmeitä. Ei varmasti kenenkään muun äiti ole noin hassu kuin sinä…Nyt tämä leikki käy jo tylsäksi. Vatsassa vähän möyrii. Oho, mikä tuo suuri pärähdys oli. Se helpotti kyllä oloa vatsassa, mutta nyt taitaa olla vaipanvaihdon aika.

-          Jes, sain päälleni kuivat ja puhtaat vaatteet. Inhoan kyllä pukemista ja riisumista. Siinä tulee kylmä ja käteni lennähtelevät sivuille ihan holtittomasti. Mutta nyt on taas kaikki hyvin. Sylissäsi on lämmin olla. Kohta en pysty enää vastustamaan unta. Yritän kuitenkin, sillä ero sinusta unen aikana tuntuu niin pelottavalta äiti. Joskus huomaan, että sinä väsyt, ennen kuin minä simahdan. Silloin minun pitää vielä piristyä hetkeksi ja varmistaa, että sinulla on kaikki hyvin. Mitä väsyneempi sinä olet, sitä enemmän minä yritän sinua lohduttaa ja nukuttaa. Tiedän, että hyssytys ja tissitys vie lopulta voiton. Niin käy lopulta joka kerta. Sitten näen ihania unia ja herään virkeänä uuteen yhteiseen hetkeemme. Olethan äiti siinä, kun herään? En pärjää ilman sinua. Olet minulle niin rakas ja tärkeä. Minua ei ole ilman sinua.    
                                                            
      Marjo, perhetyöntekijä



                                                                             (Kuva:Pixabay)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kohti turvallisempaa kiintymystä

Lohdutus

Äitiyden myötä muuttuva minäkuva