Hemmotteluhetkiä
Jokainen tarvitsee arjessaan lepohetkiä ja pientä hemmottelua. Myös me äidit. Erityisesti me äidit. Lepo- tai hemmotteluhetken ei monestikaan tarvitse olla mitään valtavan suurta ja ihmeellistä. Vain hetken aikaa jotain mikä rauhoittaa, tasapainottaa, virkistää tai piristää mieltä.
Syvään hengittäminen rauhoittaa. Hiljaisuudesta nauttiminen
voi nollata pään. Metsässä kävely virkistää. Ystävän kanssa rupattelu piristää.
Puiston penkille istahtaminen ja joka aistilla ympäristön havainnointi voi olla
hyväksi keskellä kiireistä päivää. Päiväkirjaa kirjoittamalla tai kuuntelemalla
musiikkia voi saada vaikeitakin tunteita purettua päivän päätteeksi. Iltateen
voi nautiskella rauhassa kynttilän valossa lasten nukahdettua. Tai hemmotella silloin
itseään kotitekoisella kasvohoidolla.
Mitä jos otettaisiin päivässä 15 minuuttia aikaa itselle?
Voit valita jonkin tietyn hetken siihen, mikä on paras sinulle. Se voi olla
lapsen päiväunien aikaan tai ennen kuin haet hänet kerhosta, päiväkodista tai
koulusta. Tai sitten pikku kakkosen aikaan tai vasta lasten nukahdettua.
Myös lapsen kanssa voi tehdä mieltä piristäviä asioita.
Käydä kiireettömällä puistoretkellä, leipoa ja herkutella yhdessä, mennä
yhdessä uimahalliin tai tehdä toisilleen vuorotellen kivoja ja rentouttavia kampauksia.
Mikä olisi sinulle paras tapa tulevana viikonloppuna kerätä
voimia ja virkistyä? Mikä on paras hetki päivästä omaan hetkeen, lepoon tai
virkistymiseen?
Kesällä sitä osaa jotenkin paremmin elää hetkessä ja silloin
pysyy levollisempana. Miten saisi mielen myös arjessa pysymään enimmäkseen
tässä hetkessä ja tässä päivässä? Pysymään levollisena ja seesteisenä? Tai
virkeänä ja elinvoimaisena? Auttaako se, jos arkeen kätkeytyy pieniä ja ihania,
odottamisen arvoisia hetkiä? Tähtihetkiä, lepohetkiä, pieniä retkiä ja hemmotteluhetkiä?
Lapsonen
Ei huolta huomisesta, ei murheita maailman.
Vain tämä hetki, tämä suloinen retki, alla taivahan.
Päiväni jaan sinun kanssasi lapseni.
Ei ole mitään parempaa, rakkaimpani.
Toivon että osaisimme todella nauttia tästä,
ohitse kiitävästä arvokkaasta elämästä.
Aina kiitollinen haluaisin olla,
kunpa vihaa ja katkeruutta olisi nolla.
Sinun vuoksesi lapsonen teen rankkaa työtä.
Haluan suojella ja auttaa sinua joka päivä ja monta lukematonta
yötä.
Istun sänkysi vierellä ja katson sinua.
Niin kaunis, niin pieni, osa minua.
Kiitos tästä päivästä kulta,
sydämessäni roihuaa rakkauden tulta.
(Marjo Saarinen, 2021)
Marjo, perhetyöntekijä