Kriisin keskellä

Koko Suomi on nyt kriisin keskellä. Itse asiassa koko maailma on kriisissä. Eräs tuttavani vertasi tämänhetkistä maailman tilannetta kolmanteen maailmansotaan. Ihmiset eivät kuitenkaan nyt sodi keskenään, vaan olemme yhdessä sodassa Koronavirusta vastaan.

Tilanne on kaikin puolin hämmentävä ja jopa pelottava. Uusia tilannetietoja, ohjeistuksia ja uutisia tulee asiaan päivittäin. Tilanne on muuttunut ja edennyt niin nopeasti, että mieli ei tahdo pysyä mukana. Välillä sitä havahtuu todellisuuteen ja aamuisin herätessään toivoo, että se olisikin ollut vain pahaa unta.

On huolta terveydestä ja taloudesta. Oma, lasten, vanhempien ja isovanhempien pärjääminen mietityttää. Myös se mitä ja miten epidemiasta puhutaan lasten kanssa, saattaa olla mielen päällä. Pieniä pitää yrittää suojata liialta tiedolta ja pelolta. Isot sekä pienet tarvitsevat myös vanhemman rauhoittelua. Puhetta siitä, että tästä selvitään ja kaikki kääntyy vielä hyväksi. 

On ollut positiivista huomata, että ihmiset tukevat ja auttavat toinen toisiaan kriisin keskellä. On konkreettisesti autettu toisia, kuunneltu muidenkin huolia, rohkaistu, annettu vinkkejä ja neuvoja. Nettiin on tullut ilmaisia jumppavideoita, ilmaiskirjoja, arkarteluvinkkejä, rohkaisevia artikkeleita ja mielenkiintoisia blogipostauksia. Vaikka olemmekin nyt todella sidottuja kotiin, se on yritetty tehdä meille mahdollisimman mukavaksi.

On toki haastavaa olla kotiopettaja (mahdollisesti jopa monelle lapselle yhtä aikaa), hoitaa oma etätyönsä tai etäopiskelunsa, tehdä ruokaa kattiloittain ja kasapäin koulujen ollessa kiinni sekä järjestää koko perheelle mielekästä tekemistä ja päivittäisiä ulkoiluhetkiä johonkin korpimetsään. Se on raskasta.

Voi kuitenkin myös päättää, että tästä kaikesta voi seurata jotain hyvääkin. Arvot ja tärkeysjärjestys elämässä voivat joutua myllerrykseen. Perheyhteys voi tiivistyä ja läsnäolo lisääntyä. On monia asioita, joita saadaan yhä tehdä. Keskitytään niihin. Nautitaan niistä.

Voidaan olla perheen kanssa. Voidaan touhuta yhdessä. Voidaan ulkoilla. Voidaan leikkiä ja pelata, leipoa ja askarrella. Voidaan nauraa ja itkeä. Voidaan lukea ja laulaa. Voidaan sotkea ja siivota. Voidaan kokata ja syödä. Voidaan saunoa tai ottaa puhelu läheiselle. Voidaan kuunnella musiikkia tai itse musisoida. Voidaan uskoa, toivoa ja rakastaa.

Saadaan olla tänä päivänä terveitä ja elää. Ollaan kiitollisia jokaisesta hetkestä ja päivästä, joka meillä on. Se on kaikki lahjaa, kriisinkin keskellä. Se asia lisääntyy, mihin keskitytään. Ei anneta pelolle valtaa. Keskitytään kiittämään ja olemaan kiitollisia siitä, mitä meillä on juuri tänään.

Marjo, perhetyöntekijä

      (Kuva: Pixabay)