Ihanat Mamat

Kesä on tullut kaikessa komeudessaan ja on päästy nauttimaan ihanasta auringosta, lämpenevistä vesistöistä sekä kukkivasta luonnosta. Suurin osa kesästä ja lomasta on kuitenkin vielä edessäpäin. On siis vielä lisää mitä odottaa. Miksi kesä ja loma ovat niin kovin odotettuja? Ehkäpä siksi, että silloin on vapaa aikatauluista ja suorituksista. On aikaa levätä, nauttia ja tehdä sitä mitä sydän haluaa. Toki lapsiperheessä lepo on erilaista kuin lapsettomassa perheessä. On paljon arjen rutiineja, jotka pitää hoitaa oli sitten loma tai arki. Mutta silti lastenkin kanssa loma on lomaa. Voi puistoilla, käydä kylässä, voi uida, nukkua mahdollisesti hieman pidempään tai viettää yökkäriaamupäivää. Ennen kaikkea on aikaa olla ja aikaa leikkiä. Merkittävää taitaa olla se, ettei ole kiire mihinkään. Voi elää juuri tässä ja nyt. Ei tarvitse murehtia mennyttä tai huolehtia huomisesta. Vain tämä päivä ja hetki riittää. Itseasiassa luin juuri jostakin, että avain onneen on tässä hetkessä olemisen ta...

Tämän kevään Ensi- ja turvakotien liiton järjestämässä Vauvapysäkki-webinaarissa käsiteltiin monessakin luennossa itsesäätelyä ja vanhemmuuden resilienssiä eli psyykkistä kestävyyttä. Olen tässä blogikirjoituksessa käyttänyt lähteenä kahden psykologin; Saara Nolvin ja Eeva-Leena Katajan luentoja tuosta webinaarista. Mitä itsesäätely on? Ensimmäisenä itsesäätely sanasta tulee mieleen omien tunteiden säätely ja ilmaiseminen rakentavasti. Sitä se toki onkin, mutta se on paljon muutakin. Se on tunteiden ja harmituksen sanoittamista, niiden kohtaamista sekä tasaamista, hetkessä hengitellen. Kaikki vahvat tunteet tarvitsevat itsesäätelyä; kiukku, suru, pelko ja ahdistus. Toisinaan jopa ilo tai yllättyneisyys tarvitsee itsesäätelyä kaveriksi. Usealla meistä on varmaan kokemuksia naurukohtauksesta sopimattomassa tilanteessa. Ne ovat kiusallisia (ja hervottomia hetkiä), mutta siinä kohtaa itsesäätely ei vain toiminut toivotulla tavalla. Itsesäätelyä tarvitaan myös keskittymiseen, vaikkapa...

 Tuli tarve kertoa, että se, että ihmisellä on tunteita, ei tarkoita sitä, että hän on epävakaa se, että on vihainen, ei tarkoita sitä, että on epävakaa se, että provosoituu, kun provosoidaan, ei tarkoita sitä, että on epävakaa se, että on surullinen, ei tarkoita sitä, että on epävakaa se, että on hyviä ja huonoja päiviä, ei tarkoita sitä, että on epävakaa se, että muuttaa mielensä, peruu tapaamisen, ei vastaa aina puhelimeen, on joskus ristiriitainen, ei halua jatkaa satuttavia ihmissuhteita tai tuottaa muille pettymyksen, ei tarkoita sitä, että on epävakaa vaan että on inhimillinen ihminen. Vielä loppuun haaste: entä sitten, jos olisikin? Antaako se luvan vähätellä, mitätöidä, kohdella huonosti ja olla ottamatta vastuuta omasta osuudesta? Kun se toinen kerran on niin epävakaa. Kiitos (ja ei kiitos). Merja, kirjallisuusterapiaohjaaja                                ...

Joitakin viikkoja sitten keskustelimme eräässä ryhmässä siitä,  mitä on riittävän hyvä vanhemmuus . Jäin pohtimaan kysymystä, sillä se on todella hyvä ja haastavakin kysymys. Jokainen vanhempi on sitä varmasti jossain kohtaa miettinyt ja peilaillut omaa vanhemmuuttaan johonkin ideaalivanhemmuuteen. Täytyy kuitenkin heti aluksi todeta, että täydellistä vanhemmuutta ei ole olemassakaan. Ei ainakaan tässä maailmassa. Mieluummin voisi todeta, että riittävän hyvään vanhemmuuteen kuuluu myös ajoittaiset riittämättömyyden tunteet ja arjen pienet virheetkin. Ne ovat meille kaikille tuttuja. Jokainen lapsi on erilainen, niinpä vanhemmuuskin etsii jokaisen lapsen kohdalla hieman erilaisia uomia. Tärkeää on kuitenkin yhteys, että se säilyy ja palautuu aina, ristiriitojenkin jälkeen. On lapselle jopa parempi, että hänellä on inhimillinen vanhempi kuin täydellinen vanhempi. Koska erilaisten tilanteiden ja joskus pettymystenkin kautta lapsi oppii tunteiden säätelyä ja hankalistakin tilanteistä...

Oletko tyytyväinen ihmissuhteisiisi? Ovatko ne sellaisia kuin haluaisit? Onko niitä riittävästi? Voitko jakaa asioita toisten kanssa? Saatko iloa ja hyväksyntää osaksesi? Osaatko kannustaa toisia? Voit nyt ajatella jotain ihmissuhdettasi, jonka toivoisit paranevan, syvenevän tai lähentyvän. Se voi olla esimerkiksi suhde lapseesi, äitiisi, siskoosi, ystävääsi tai puolisoosi. On joitakin asioita, joiden avulla voit saada suhteesi toimimaan paremmin. Tarkastellaan niitä hieman yhdessä. Yhteys ja ystävyys – Jotta yhteys syntyy ja säilyy, se tarvitsee yhdessä vietettyä aikaa. Keskusteluja, juttelua, yhdessä tekemistä ja olemista. Vaali yhteistä aikaa, pidä sitä tärkeänä. Merkkaa vaikka kalenteriin, milloin ja mitä teet yhdessä läheisesi kanssa. Opettele tuntemaan läheisesi ja hänen mietteensä, tunteensa ja tarpeensa paremmin. Jaa myös omia vastaavia asioita hänen kanssaan. Kaksisuuntainen tie ei ruohoitu. Arvostus ja kunnioitus – Yksi parhaista asioista mitä läheisellesi voit antaa on a...

”Jokainen on oman onnensa seppä” vanhassa sananlaskussa sanotaan. Pitääkö tämä kuitenkaan täysin paikkansa? Joskus tuo sanonta tuntuu aika kovaltakin. Onhan olemassa monia asioita mihin ei voi itse vaikuttaa. Mutta toisaalta on myös asioita mihin voi vaikuttaa. Näin facebookissa kuvan peilistä. Peilin kehyksiin oli kirjoitettu erilaisia adjektiiveja kuten; kaunis, vahva, rohkea ja fiksu. Aika ihana aloittaa päivä tällaisten sanojen saattelemana. Tarvitsemme rohkaisevia ja kannustavia sanoja itseltämme ja toisilta. Voimme myös antaa niitä toisillemme ja itsellemme. Kuvassa oli lisäksi peilin yläpuolelle ja ympärille kirjoitettu;  Tapaa henkilö, joka vastaa sinun: ·           asenteesta ja luonteesta                      ·           onnesta ja menestyksestä ·           ajatuksista ja tunteista ·  ...

Huomenna on Runebergin päivä. Silloin syödään torttuja ja muistellaan mitä kaikkea kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg saikaan aikaan. Hän ei ainoastaan kirjoittanut Maamme-laulua, vaan useita runoja ja teoksia. Tunnetuimpana ehkäpä Vänrikki Stoolin tarinat. Monet lentävät lauseet ovat jääneet elämään Runebergin kynästä, kuten: tasan ei käy onnen lahjat tai mihin ehtiikään, jos elää saa sekä jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin. Runeberg kirjoitti runojen lisäksi myös virsiä, josta esimerkkinä mainittakoon: Mä silmät luon ylös taivaaseen. Runebergin puoliso Fredrika Charlotta Runeberg  oli suomalainen ruotsinkielinen kirjailija . Hän oli ensimmäisiä suomalaisia historiallisen romaanin   kirjoittajia ja merkittävimpiä varhaisia naiskirjailijoita. Romaanien ohella Fredrika Runeberg saavutti suosiota lyhyillä kertomuksillaan. Kirjailijana hän jäi elinaikanaan suuresti runoilijamiehensä varjoon, mutta 1900-luvulla Fredrika Runeberg on nostettu merkittävien suomal...