Tekstit

Kriisin keskellä

Kuva
Koko Suomi on nyt kriisin keskellä. Itse asiassa koko maailma on kriisissä. Eräs tuttavani vertasi tämänhetkistä maailman tilannetta kolmanteen maailmansotaan. Ihmiset eivät kuitenkaan nyt sodi keskenään, vaan olemme yhdessä sodassa Koronavirusta vastaan. Tilanne on kaikin puolin hämmentävä ja jopa pelottava. Uusia tilannetietoja, ohjeistuksia ja uutisia tulee asiaan päivittäin. Tilanne on muuttunut ja edennyt niin nopeasti, että mieli ei tahdo pysyä mukana. Välillä sitä havahtuu todellisuuteen ja aamuisin herätessään toivoo, että se olisikin ollut vain pahaa unta. On huolta terveydestä ja taloudesta. Oma, lasten, vanhempien ja isovanhempien pärjääminen mietityttää. Myös se mitä ja miten epidemiasta puhutaan lasten kanssa, saattaa olla mielen päällä. Pieniä pitää yrittää suojata liialta tiedolta ja pelolta. Isot sekä pienet tarvitsevat myös vanhemman rauhoittelua. Puhetta siitä, että tästä selvitään ja kaikki kääntyy vielä hyväksi.  On ollut positiivista huomata, et...

Pysytään kotona

Kuva
Me elämme nyt todella poikkeuksellisia aikoja ja haluan tällä kirjoituksella tuoda korteni kekoon, tehdä sen, mitä voin. Mitä kotoa käsin voin. Sillä minulla on teille viesti. Me voimme pysäyttää tämän. Me emme saa luovuttaa. Me olemme suomalaisina kokeneet talvisodan, jatkosodan ja sisällissodan. Me olemme tunnettuja siitä ominaisuudesta, joka on koodattu meidän kaikkien dna:han, suomalaisesta sisusta. Me olemme lujia ja kestäviä ja me pystymme toimimaan yhdessä. Ja nyt meidän täytyy toimia yhdessä. Sillä me olemme jälleen sodassa. Tätä sotaa ei käydä näkyvää vihollista vastaan, vaan näkymätöntä, tuntematonta uhkaa, mustaa joutsenta vastaan. Me emme tiedä, missä se vaanii ja ketä se vaatii uhrikseen. Kyse ei ole vain siitä, mikä on kenenkin henkilökohtainen riski sairastua tai tervehtyä. Kyse on siitä, että otamme jokainen toiminnassamme joka päivä, joka hetki huomioon sen, että saatamme olla jo viruksen kantajia ja saatamme sairastuttaa jonkun muun. Kutittava tunne kurkussa ja ys...

Mietteitä kuuntelemisen taidosta ja kohdatuksi tulemisesta

Kuva
Miksi toisinaan saattaa tuntua, että toisilla – isoilla tai pienillä ihmisillä – on valikoiva kuulo tai äärimmäisen vaikeaa keskittyä olemaan läsnä kuuntelijan paikalla ? Entäpä miten he joilla ei ole vielä sanoja puhuvat ja viestivät?  Miten keho puhuu ja miten sitä kuunnellaan ? Ovatkohan suustani ulos tulleet sanat se koko totuus,  mitä yritän toiselle kertoa? Mistä tiedän, onko keskustelukumppanini kuullut mitä sanoin ? Olenko osannut kuunnella lapsiani riittävästi heidän tarpeissaan ja kysymyksissään ? Siinäpä muutamia visaisia kysymyksiä, joiden ääreen on joskus hyvä pysähtyä pohdiskelemaan. Fyysinen kuuloaisti kehittyy jo hyvin varhaisessa vaiheessa vauvan vielä kehittyessä äitinsä kohdussa. Vauva oppii tunnistamaan äitinsä äänen ja syntymän jälkeen tutun äänen kuunteleminen rauhoittaa vauvalle vielä vieraassa kohdun ulkopuolisessa maailmassa. Monesti vauva myös mieltyy ja rauhoittuu esimerkiksi kodin jo tutuksi muodostuneeseen musiikkimaailmaan. Tosin vau...

Vauvan ääni

Kuva
Mitä vauvasi kertoisi sinulle, jos hän osaisi jo puhua? Hän saattaisi kiittää ja kehua sinua. Hän voisi rohkaista ja tsempata. Ehkä neuvoa ja ohjata. Itseasiassa vauva tekee tätä kaikkea päivittäin sanattomasti. Eleillään, ilmeillään, äänteillään ja joskus jopa itkullaan. Vauva viestittää milloin hänellä on nälkä, milloin hän kaipaa seuraa ja milloin väsyttää. Hän näyttää myös mistä on kiinnostunut, milloin ja mikä on erityisen hauskaa ja hymyllä hän kiittää hoivaajaansa. Kuvitellaan aamuhetkeä vauvan kanssa. Voisiko vauvasi juttelu olla jotain tällaista? -           Huomenta, minä heräsin nyt. Huhuu missä kaikki ovat, olen ihan yksin täällä sängyssä... Huh, tulithan sinä äiti vihdoin. Miksi et herättänyt minua ja ottanut mukaan vessaan? Seuraavalla kerralla haluan ehdottomasti mukaan. -           Ihanaa kun sinä silittelet minua ja nuuhkit aamu-unisia poskiani. Minä pidän läheisyydestä...

Iloa vapaaehtoisuudesta

Kuva
”…me tässä, me tässä, kudi-kudi, kudi-kudi-kudi ramsamsaa”. Tämä on yksi niistä ihanista lastenlauluista, minkä olemme oppineet käydessämme torstaisin Yh-kahvilassa. On vierähtänyt 12 vuotta siitä, kun ensimmäisen kerran menimme tutustumaan yksinhuoltajakahvilan toimintaan. Kaikki alkoi sattumalta. Olimme eläkkeelle jäätyämme muuttaneet Helsingistä Tampereelle ja eräässä yhdistysten esittelytilaisuudessa saimme kuulla ”ITU:sta”. Menimme tutustumiskäynnille ja siitä alkaen torstaisin kalenterissamme on ollut merkintä   ”klo 10-13 ITU:un”. Nuo torstain tunnit ovat olleet meille todella tärkeitä ja antoisia. On sydämeen käyvää nähdä ja tuntea lasten riemullinen ja onnellinen touhuaminen. Leikkien, laulujen ja turvallisen yhdessäolon vaikutus näkyy meissä kaikissa; äideissä, työtekijöissä ja vapaaehtoisissa. On hyvä, että myös äidit voivat tavata toisiaan, keskustella, saada ohjausta ja vertaistukea. Niin heille kuin meillekin on tärkeää, että pienet lapsensa pääsevät muid...

Kaamosselviytyjät

Kuva
Olen marraskuun aikana huomannut 9-vuotiaasta pojastani outoja oireita: Ärtyisyyttä, äkkipikaisuutta, turhautumista, ei mitään tekemistä -ajattelua. Ei huvita mennä kouluun, eikä paljon muutakaan. Hänen perusluonteensa on kuitenkin iloinen, herkkä ja empaattinen, todella huumorintajuinen ja hauska kaveri. Huomaan, että tuollainen minäkin olen ollut, lapsesta asti. Siihen aikaan maailmassa ei kuitenkaan kukaan sitä osannut sanoittaa. Että pimeä kaamos on joillekin kuin raskas harmaa ja tunkkainen peitto, jonka alta et pääse pyristelemään tahdonvoimalla pois. Vaikka tahtoisit jaksaa kuten ennenkin, väsymys lannistaa, unohtelet asioita ja kaikki värittyy negatiivisemmin kuin yleensä. Liikkuminen pimeässä tihkusateessa ei tunnu houkuttelevalta ja makeat herkut, erityisesti suklaa, houkuttaa serotoniinillaan ja näkyy vyötärölle kertyvänä pöhötyksenä. No, se taas ei kohenna mielialaa, on syyllinen olo ja kierre on valmis. En haluaisi myöntää, mutta kaamosoireet tuntuvat pahentuvan ...

Rakkaushormonit

Kuva
Oletko kuullut rakkaushormoneista? Oksitosiini tunnetaan rakkaushormonina sen monien hyvien vaikutusten vuoksi. Oksitosiinin yksi tärkeimmistä tehtävistä on auttaa lapsi maailmaan synnytyksessä, mahdollistaa maidontuotanto imetystä varten ja muodostaa rakastava ja huolehtiva äiti-lapsi-suhde. Oksitosiini herättää hoivavietin ja on yhteydessä mielihyvän tunteeseen.  Tästä hyvän olon tunteesta on tehty monia tutkimuksia ja sen on havaittu lisäävän empatiaa, yhteistyöhalua, anteliaisuutta ja ihmisten luottamusta toisiinsa. Oksitosiini auttaa sosiaalisten vihjeiden ja ilmeiden tunnistamista sekä saa muut tuntumaan helpommin lähestyttäviltä. Lisäksi oksitosiini vähentää sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja hermostuneisuutta. Oksitosiini edistää myös uskollisuutta. Oksitosiini liittyy kohtaamiseen ja kosketukseen. Pienet vauvat menehtyvät ilman kosketusta, todennäköisesti juuri oksitosiinivajeen vuoksi.  Oksitosiini on tärkeässä asemassa myös aikuisena. Pystymme aktivoimaan oksit...